Ajankohtaista

Uusi tutkimus suomalaisten asumispreferensseistä selvittää: Miten ja missä kaupunkilainen haluaa asua?

Miten ja millaisia kaupunkialueita pitäisi rakentaa? Millaista asumista ja asumispalveluja ihmiset haluavat– ja ovatko he valmiit maksamaan niistä? Muun muassa näihin kysymyksiin haetaan vastauksia Pellervon taloustutkimus PTT:n käynnissä olevassa Asumispreferenssit -tutkimushankkeessa.

”Taustalla on näkemys siitä, että kaupungistuminen jatkuu ja asutus tiivistyy – mutta miten asumista pitäisi kehittää, jotta rakennettaisiin sellaista, mitä ihmiset haluavat ja arvostavat? Aiempien selvitysten mukaan suuri osa suomalaisista unelmoi asumisesta pientalossa ja arvostaa omaa pihaa, mutta muuttoliike vie kohti keskustoja”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Emmi Haltia.

Tutkimuksessa lähetetään kysely 2 500 suomalaiselle suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa asuvalle. Kysely koostuu valintakokeesta, jossa ihmiset valitsevat monien asumistapojen välillä. Vaihtoehdot ovat yhdistelmiä eri tekijöistä: esimerkiksi talotyyppi, hinta ja koko vaihtelevat. Vastaaja puntaroi muun muassa tornitalon, tavallisen kerrostalon ja kaupunkipientalon väliltä.

”Asumisvalinta pilkotaan ominaisuuksiksi, joista osa kuvaa asuntoa ja osa sen ympäristöä. Kun eri ominaisuuksia laitetaan toisiaan vastaan, voidaan tilastollisesti katsoa, millä valinnoilla on eniten merkitystä ja miten valinnat suhteutuvat toisiinsa”, sanoo Emmi Haltia.

Tutkimuksella halutaan tuottaa tietoa myös kaupunkisuunnittelijoiden ja kaupunkien päättäjien tarpeisiin. Millaista rakentamista ihmiset haluavat, miten paljon autopaikoille on tarvetta tai miten vehreyttä voitaisiin toteuttaa tiiviissä ympäristössä? Tai haluavatko asukkaat enemmän kokonaan uusia asuinalueita vai tiivistävää uudisrakentamista keskusta-alueilla ja lähiöissä?

Tuloksia raportoidaan sekä yhdessä koko vastaajajoukosta että erikseen Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Oulun ja Turun kaupunkien vastaajista, koska eri paikkakuntien asukkailla voi olla poikkeavia painotuksia (ks. kaupunkilista tiedotteen lopusta).

”Ihmisten erilaistuvat tarpeet haastavat toimijoita tarjoamaan aiempaa monimuotoisempaa asumista. Tulevaisuudessa entistä merkittävämpi rooli on palveluilla, jolloin seinien sijaan keskitytään sisältöihin. Mielenkiintoista onkin nähdä, mitä asioita asukkaat painottavat asumisen valinnoissaan; ovatko he valmiita maksamaan esimerkiksi autopaikoista ja yhteistiloista. Yleisesti koko asumisen yhtälössä on myös huomioitava rakentamisen ja asumisen kustannukset, jotka ovat tällä hetkellä kestämättömän korkealla tasolla”, toteaa Aija Tasa RAKLIsta.

Asumispreferenssit -tutkimushankkeen toteuttaa Pellervon taloustutkimus PTT ja sitä rahoittavat RAKLIn lisäksi Helsingin, Espoon, Vantaan ja Tampereen kaupungit, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY, MAL-verkosto, Sato Oyj sekä ympäristöministeriö. Hankkeen tulokset julkistetaan huhtikuussa 2019.

Kyselytutkimuksen otos poimitaan seuraavien kaupunkien asukkaista: Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola, Joensuu, Lappeenranta, Hämeenlinna, Vaasa, Seinäjoki, Kotka, Salo, Lohja, Kajaani ja Hamina.

Tarkempi kuvaus hankkeen sisällöstä on infografiikkana osoitteessa: https://infogram.com/asumispreferenssit-hankkeen-infograafi-1h0n25wgd9xl2pe?live

Lisätietoja:

Emmi Haltia, PTT
040 164 8169
emmi.haltia@ptt.fi

Aija Tasa, RAKLI
050 327 2077
aija.tasa@rakli.fi

Hyvinvointityöstä julkaistu uusi selvitys

HYMY selvitys 2018 Elinympäristön hyvinvointivaikutusten mallintaminen kuntien hyvinvointikertomuksissa ja -johtamisessa Tampereen kaupunkiseudulla ja Porissa on nyt julkaistu! Selvitys löytyy MAL-verkoston sivuilla ja kaupunkiseutu.fi-sivustolta. Selvityksen toteutti ja raportin laati MAL-verkoston kesän 2018 korkeakouluharjoittelija Kaisu Sahamies (Tampereen yliopisto, TUNI).

Hankkeen tarkoituksena oli kartoittaa hankkeeseen osallistuvien kuntien oman ja seudullisen tietotuotannon hyödyntämistä ja elinympäristöä kuvaavien indikaattorien käyttöä hyvinvointikertomuksissa. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää hyvinvointikertomukseen valikoitujen indikaattorien valintaprosessia ja johtavien viranhaltijoiden kokemuksia monialaisesta hyvinvointijohtamisesta.

Tulosten mukaan hyvinvointikertomuksissa käytetään pääasiassa Kuntaliiton sähköisen hyvinvointikertomuksen aineistoja. Elinympäristöä kuvaavat mittarit painottivat terveyshaittoja (melu, ilman tai veden laatu), vaikka kertomusten painopisteissä korostettiin hyvinvointia edistävää elinympäristöä (viihtyisyys, turvallisuus, laatu, toimiva yhdyskuntarakenne). Teknisen toimen edustajat eivät aina koe omaksi kuntien hyvinvointiryhmään osallistumista. Monialaisuutta pidetään tärkeänä, mutta teknisen sektorin rooli nähdään hyvinvointikertomustyössä ja -johtamisessa nähdään pienenä. Kuntien välillä on huomattavia eroja siinä, miten indikaattorit valitaan.

Tarvitaan uudenlaisen, hyvinvointia edistävän elinympäristön tietopohjan kehittämistä. Elinympäristön ja hyvinvoinnin edistämisen suhde on monimutkaisempaa kuin elinympäristön ja terveyshaittojen. Lue kehittämissuositukset ja loppuraportti tästä.

Lyhyt esitys hankkeesta

 

 

Kestävän kaupunkiseudun askelmerkit: BEMINE – Urban Forum V 23.11.18

Millaisia haasteita tulevaisuus tuo suomalaisille kaupunkiseuduille ja miten kestäviä kaupunkiseutuja suunnitellaan? Millaisin politiikkatoimin tunnistettuihin haasteisiin pitäisi varautua?

BEMINE-tutkimuskonsortio järjesti viidennen yhteiskehittämis- ja vuorovaikutusfoorumin, Kestävän kaupunkiseudun askelmerkit: BEMINE-hankkeen tuloksia ja politiikkasuosituksia perjantaina 23.11.2018 Kulttuurikeskus Korjaamolla Helsingissä.

Viidennen foorumin aiheena aiheena oli kestävien kaupunkiseutujen suunnitteluhaasteet ja niihin vastaaminen. Tilaisuuden esitykset ovat saatavilla nyt! Tutustu Bemine-tutkijoiden tutkimustuloksiin myös foorumin posterinäyttelyssä.

 

Ohjelma:

 

10.00 Päivän avaus: Konsortiojohtaja Raine Mäntysalo,  Aalto-yliopisto

Strategisen tutkimuksen rooli päätöksenteossa: Ohjelmajohtaja, professori Riitta Kosonen, STN / Aalto-yliopisto

 

Keynote: Kaupunkiseutujen aika: Professori Sami Moisio, Helsingin yliopisto

 

Kohti kestävää yhdyskuntarakennetta  : Ryhmäpäällikkö Ville Helminen, SYKE

 

Asiaperustainen kansalaisuus kaupunkiseutujen kehittämisen voimavarana: Professori Jouni Häkli, Tampereen yliopisto

 

Kommentointipaneeli ja keskustelu

12.00 Lounas ja open house -posterinäyttely

 

Läsnä ja poissa kaupungista: Professori Kimmo Lapintie, Aalto-yliopisto

 

Periaatteista toiminnaksi – sektorirajojen ylittäminen kaupunkiseudulla: Dosentti Ilari Karppi, Tampereen yliopisto

 

Kommentointipaneeli ja keskustelu

Loppupuheenvuoro: Kaupunkiseutujen tulevaisuus: Professori Raine Mäntysalo, Aalto-yliopisto

 

14.00 Päivä päättyy

 

Seutujen välisen liikenteen ja matkaketjujen kehittäminen- työpaja 1.11.2018

MAL-verkosto ja VTT järjestivät 1.11.2018 Kampin sähkötalossa yhteiskehittelytyöpajan, jonka tarkoituksena oli saada ajankohtaista tietoa matkaketjujen kehittämiseen erityisesti alueilla, missä markkinaehtoiset toimintatavat eivät ole mahdollisia. Työpajassa kuultiin ajankohtaiset kuulumiset seuduilta joukkoliikenteen kehittämisessä ja ideoitiin ja työstettiin yhteishankkeita ja kokeiluja jatkokehittämiseen.

Tilaisuuden ohjelma Kutsu MAL verkoston ja VTTn työpaja

Työpajan esitykset ovat ladattavissa alta

Tilaisuuden avaus.  Tero Piippo, MAL-verkoston projektipäällikkö

Kestävän työmatkustamisen kokeilut Kotkan-Haminan seudulla. Esa Partanen, asiantuntija, Cursor Oy

Salon kokemuksia liikenteen järjestelmistavan muutosprosessista. Tanja Ahola, liikennepalveluasiantuntija, Salon kaupunki

Lahden ja Hämeenlinnan yhteistyö seutujen välisen työmatkaliikenteen mahdollistamiseksi. Kim Venesjärvi, joukkoliikennekoordinaattori, Hämeenlinnan kaupunki

Kasvukäytävän kestävän liikkumisen mahdollisuudet sekä linkki Suomen kasvukäytävän You Tube videoon. Anne Horila, Suomen kasvukäytävän verkoston johtaja

Fiksua liikkumista kunnille – BloxCar. Paul Nyberg, CEO BloxCar Oy

Perille asti- hankkeen kuulumisia. Karoliina Korpela, projektipäällikkö, Espoon kaupunki

Sitran liikenteen kiertotalous sekä VAMOS- hanke matkaketjujen edistäjänä ja seutujen välisen liikenteen ratkaisuiden ilmastovaikutukset. erikoistutkija Jenny Eckhardt, VTT

Kansallisia ja kansainvälisiä rahoitusmahdollisuuksia matkaketjuihin liittyen. Suvi Häkämies, Green Net Finland ry

 

 

MAL-verkoston AIKO-hankkeiden 2. tulostyöpajan 31.10.2018 materiaalit

MAL-verkosto piti 31.10.2018 hotelli Arthurissa, Helsingissä TULEVAISUUDEN KAUPUNKISEUDUT -elinvoimakunnat ja resurssiviisas yhdyskunta kaupungistuvassa Suomessa kehittämishankkeiden 2. tulostyöpajan.

Tilaisuus liittyi TEMin Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -ohjelmaan kuuluvan (AIKO)-kehittämiskokonaisuuden toteutukseen ja tulosten jalkauttamiseen verkoston jäsenseuduille. Työpajassa esiteltiin MAL-verkoston uusimpien AIKO- kehittämishankkeiden tuloksia ja pohdittiin MAL-verkoston toiminnallisten painopisteiden kautta vähähiilisen kaupunkiseutupolitiikan haasteita ja ratkaisuja.

Ohjelma: Tulevaisuuden kaupunkiseudut tulostyöpajan 31.10 ohjelma

Alta löydätte päivän esitykset:

 

Avaussanat ja päivän tavoitteet.Tero Piippo, MAL-verkoston projektipäällikkö

Onnistumisia, oppeja ja kehittämistarpeita – TEMin Alueelliset innovaatiot ja kokeilut kehittämiskokonaisuus läpivalaisussa. Hanna-Maria Urjankangas, erityisasiantuntija, TEM

Kokeiluilla uuden luomiseen. Johanna Kotipelto, erityisasiantuntija, Valtioneuvoston kanslia

Poikkihallinollinen yhteistyö vähähiilisyyden edistämisessä Ritva Asula-Myllynen, kehittämispäällikkö, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

Hanke- ja kokeiluesittelyt, tuloksia viimeiseltä toimintavuodelta

Fiksu Assa -asemanseutukokeilut. Heli Paavola, CEO WitMill Oy

Asuinympäristön digitaalisuus -hanke. Taika Tuunanen, Sitowise Oy & Joakim Breitenstein, Collaplan Oy

Liikenteen ja maankäytön yhteistyömenetelmät. Anne Herneoja, Sitowise Oy

Yritysalueiden kehittäminen -hanke. Pauli Santala, FCG suunnittelu ja tekniikka

3DYKS Kaupunkisuunnittelun digitalisaatio. Teemu Jama, WSP Finland Oy

Ryhmätöiden ohjeistus: Työpajan ohjeistus ryhmatoihin

Ryhmätöiden koosteet:

Ryhmä 1 Heli Paavola Asemanseudut vastaukset

Ryhmä 2 Janne Mustonen Asemanseudut

Ryhmä 3 Heli Suuronen Asuminen ja asuinympäristöt

Ryhmä 4 Riikka Aaltonen Liikenne ja kestävä liikkuminen

Ryhmä 5 Ritva Asula-Myllynen Ihmislähtöinen ja älykäs yhdyskuntasuunnittelu

Ryhmä 6 Teija Snicker-Järvinen Ihmislähtöinen ja älykäs yhdyskuntasuunnittelu

 

Hankkeiden loppuraportit ja liitteet löytyvät Kaupunkiseutu.fi- sivulta kohdasta tietoa hankkeesta.

Ympäristöministeriön, Ikäinstituutin ja MAL-verkoston Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen seminaarin aineistot saatavilla nyt!

Ympäristöministeriö, MAL-verkosto ja Ikäinstituutti järjestivät yhdessä Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen -seminaarin 27.9 kokouskeskus Paasitornissa Helsingissä.

 

Seminaarin teemana oli ikäystävällisen asuinympäristön ja asuinalueiden kehittäminen ja ikäystävällinen kaupunkisuunnittelu eri ikäkausille sopivine kulkureitteineen, palvelutasoineen ja sosiaalisine kohtauspaikkoineen. Päivän aikana tuotiin esiin mm. millainen on ikäystävällinen asuinympäristö, miten sellainen suunnitellaan ja miten asukkaiden ja käyttäjien kokemukset muuttuvat hyvästä elinympäristöstä ikääntymisen johdosta. Lataa seminaarin aineistot itsellesi nyt täältä!

Tilaisuuden avaus: Ympäristöministeriön asuntoneuvos Raija Hynynen ja MAL-verkoston projektipäällikkö Tero Piippo

Raija Hynysen esitys      

Tero Piipon esitys

 

Ikäystävällinen asuinympäristö: suunnittelun periaatteita ja huomioita

Asuinalueiden kehittäminen ikääntyneen väestön näkökulmasta
tutkija Ira Verma, Aalto yliopisto, Sotera-instituutti, Ira Verman esitys

Kommenttipuheenvuoro: Hyvä lähiympäristö hyvinvoinnin edistäjänä
yliarkkitehti Antti Autio, ympäristöministeriö

Kommenttipuheenvuoro: Ikäystävälliset asuinympäristöt Asukasbarometrin valossa
vanhempi tutkija Anna Strandell, SYKE, Anna Strandellin esitys

 

Opas muisti- ja ikäystävällisestä asumisesta ja asuinympäristöstä – hyvien esimerkkien kautta eteenpäin, dosentti Erja Rappe, Ikäinstituutti, Erja Rapen esitys

 

Ikäystävällinen asuinympäristö: kokemuksia kunnista

Tampereen ja Hervannan opit: asunto- ja kehityspäällikkö Auli Heinävä, Auli Heinävän esitys

Linkki Auli Heinävän esityksen videotallenteeseen

Oulu: asumisen asiantuntija Mikko Autio, Mikko Aution esitys

Jyväskylä: Kuokkala monisukupolvinen asuinalue asemakaava-arkkitehti Nana Pentti,  Nana Pentin esitys

 

Asuinympäristön ja elämänlaadun yhdistävät tutkimukset

tohtorikoulutettava Tiina Laatikainen, Aalto yliopisto, Tiina Laatikaisen esitys

tutkimuspäällikkö Sari Kehusmaa, THL, Sari Kehusmaa esitys

 

Loppusanat

apulaisjohtaja Markku Aho, ARA

 

Seminaari lähetettiin myös suorana webstream-lähetyksenä. Lähetyksen toteutti DC Events Oy. Seminaarin videotallenteen voit katsoa täältä. Lisätietoja ikääntyneiden asumisestä ja seminaarista löydät ympäristöministeriön sivuilta.

Pelissä yhteinen kaupunki! – videosarja kestävästä kaupunkisuunnittelusta ja osallisuudesta

Suomen ympäristöopisto SYKLI on julkaissut ympäristöministeriön rahoituksella yhdessä Lahden kaupunkiympäristön kanssa videosarjan, jossa tutustutaan kaupunkiympäristön ja kaupunkisuunnittelun eri näkökulmiin ja osallistumisen mahdollisuuksiin omassa elinympäristössä.

 

Videosarja on jaettu kuuteen aihealueeseen; kaupunkisuunnitteluun, liikkumiseen, kaupunkiluontoon, kulttuuriympäristöön, osallisuuteen ja tulevaisuuden kaupunkeihin. Ne on tarkoitettu puhuttelemaan etenkin nuoria ja nuoria aikuisia, mutta tyylin ja sisällön puolesta ne sopivat hyvin aikuisillekin. Videot toimivat itsenäisinä kokonaisuuksina, joita voivat hyödyntää työssään monet opettajat, kasvattajat, nuorisotyöntekijät ja kaupunkisuunnittelun asiantuntijat.

 

Käy tutustumassa videoihin ja hyödynnä niitä opetuksessa ja asiantuntijatyössäsi!

Videot Syklin verkkosivuilla: www.kaupunkipeli.fi/videot

YouTubessa: https://www.youtube.com/playlist?list=PLoWd8iMkU4bwWlglL2DWlVV0o2lXXjh9T

Tietosuojalaki uudistuu


EU:n yleistä tietosuoja-asetusta sovelletaan 25.5.2018 alkaen kaikissa EU:n jäsenmaissa. Tämä lisää tietojen käsittelyn läpinäkyvyyttä ja asiakkaan oikeuksia valvoa omien tietojensa käyttöä. Lue lisää tietosuoja-asetuksesta täältä. Voitte myös tutustua MAL-verkoston tietosuojaselosteeseen täältä.

Kaikissa omien tietojen käsittelyyn ja tallentamiseen liittyvissä kysymyksissä voitte olla suoraan yhteydessä sähköpostilla

tero.piippo@tampereenseutu.fi

heli.suuronen@tampereenseutu.fi

3DYKS -hanke syväluotasi digitalisaation mahdollisuuksia kaupunkisuunnittelussa

3DYKS -hanke oli syksyllä 2017 tehty SAFA:n ja MAL-verkoston yhteisprojekti, jonka tavoitteena oli muodostaa yhdyskunta- ja rakennussuunnittelijoiden kesken kiteytynyt kehitysnäkemys ja visio digitalisaation tuomista mahdollisuuksista tehdä hyvää suunnittelua. Aihetta käsiteltiin case-esimerkkien avulla täydennysrakentamishankkeiden, uusaluesuunnittelun ja aluekehittämisen näkökulmista. Hankkeessa visioitiin arkkitehtien näkökulmasta, mitä digitalisaatio tarjoaa hyvälle suunnittelutyölle.

Case-kohteina hankkeessa olivat Lahden digikaava, Porin Karjarannan osallistava ja havainnollistava suunnittelu, Jyväskylän Palokunnanmäen kaava-, lähiympäristö- ja rakennussuunnittelun sekä rakennuslupaprosessin tietovirtojen mallintaminen sekä Tampereen yleiskaavan tietomallinnos. Lisää tietoa case-kohteista löydät täältä.

Hankkeen aikana vahvistui käsitys digitalisaation voimasta muuttaa suunnittelijoiden rooleja ja suunnitteluun liittyviä prosesseja. Digitaalisuus ei kuitenkaan voi korvata kaikkea suunnitteluun liittyvää työtä. Arkkitehtien visuaalisen työn tulos on edelleen ”lupaus laadusta”. Kaupunkiympäristön laatu koostuu myös ei-numeerisista tekijöistä, joiden tulkitseminen ja suunnittelu vaativat koulutusta, ammattitaitoa ja näkemystä. Tämän lupauksen roolia tulee nostaa esiin myös tulevaisuuden digitaalisessa kaavoituksessa. Lue lisää SAFA:n ammattipäivänä luoduista suunnittelun digitalisaation teeseistä täältä.

 

 

 

 

 

 

Seudullisesti merkittävien bio- ja kiertotalousalueiden kehittäminen ja kaavoitus -hanke on päättynyt

Seudullisesti merkittävien bio- ja kiertotalousalueiden kehittäminen ja kaavoitus -hanke on päättynyt

Hankkeen tavoitteena oli kytkeä bio- ja kiertotaloushankkeiden ja yrityspuistojen kehittäminen tiiviimmin maankäytön- ja liikenteen suunnitteluun sekä alueen elinvoimaisuuden kehittämiseen. Erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla on tarpeen kartoittaa ja arvioda maankäytön suunnitteluperiaatteita ja -käytäntöjä, joilla bio- ja kiertotalousyritysten sijoittumista, logistisia ratkaisuja, kestävää kehitystä ja teollisuuspuistojen kehittämistä pystytään menestyksekkääksi edistämään ja ohjaamaan. Hankkeessa tarkasteltiin kaavojen sisältöjä ja suunnitteluprosessin laatua sekä bio- ja kiertotaloushankkeiden edistämistä eri kaavatasoilla ja osana alueiden toiminnallista suunnittelua.

Hankkeen aikana kävi selväksi, että seudullisella suunnittelulla ja kaavoituksella voi olla merkittävä rooli mittavien bio- ja kiertotalousalueiden edistämisessä ja niiden onnistuneessa toteuttaamisessa. Maakuntakaavalla voidaan edistää hankkeiden toteutumista osoittamalla merkittävien toimintojen periaatteelliset sijaintiratkaisut ja ohjaamalla yksityiskohtaisempaa suunnittelua maakuntakaavamääräyksillä. Vastaavaa ohjausta voidaan tehdä myös kaupunkiseututasoisella yleiskaavoituksella.

Jatkossa on oleellista millaisia ratkaisuja seututasoisessa kaavoituksessa tehdään, oli sitten kyse maakunta- tai yleiskaavoituksesta tai jostakin uudesta seututasoisesta kaavamuodosta. Kaavoituksella ei voida kuitenkaan ratkaista kaikkia bio- ja kiertotalousalueiden rakentamiseen liittyviä kysymyksiä. Kunnat tarvitsevat myös muunlaista yhteistyötä yrityspuistojen johtamisessa, viestinnässä ja lupa-asioiden hoitamisessa. Hankeen loppuraportti on nyt julkaistu. Löydät sen täältä.

Lisätiedot: tero.piippo@tampereenseutu.fi, 0400 388735, kati-jasmin.kosonen@tampereenseutu.fi, 040 1952852

Liikenteen ja maankäytön yhteistyömenetelmien kehittäminen ja testaus -hankkeen tarjouskilpailu on ratkennut

MAL-verkosto käynnisti vuoden alussa Liikenteen ja maankäytön yhteistyömenetelmien kehittäminen ja testaus -hankkeen tarjouskilpailun. Tarjouskilpailun voitti tiukassa kisassa Sitowise. Sitowise aloittaa yhdessä case-kaupunkien kanssa hankkeen suunnittelukohteiden analysoinnin keväällä 2018.

Hanke toteutetaan yhdessä MAL-verkoston, Kuntaliiton, Ympäristö- ja Liikenneministeriöiden, Liikenneviraston, Ely-keskusten ja maakuntien liittojen sekä suunnittelualueiden kaupunkiseutujen ja valitun konsultin tiiviinä yhteistyönä. Hankkeen tavoitteena on hakea ratkaisuja valtion liikenne- ja väyläratkaisujen ja kaupunkien kehittämisen yhteensovittamiseen. Tarkoituksena on löytää kaupunkiseutujen, valtion ja muiden keskeisten sidosryhmien yhteinen tahtotila ja välineet kun keskiössä ovat valittujen suunnittelukohteiden valtakunnallisten pääväylien, seudullisten reittien, kaupunkien joukkoliikenteen, pyöräily ja kävely-yhteyksien ja muun kaupunkirakenteen yhteensovitus ja kehittäminen seudullisessa MAL-työssä.

Työn keskiössä ovat ennalta valitut suunnittelukohteet ja niiden puitteissa analysoidaan eri osapuolten tavoitteita, tunnistetaan kipupisteitä, kehitetään ja testataan ratkaisu- ja toimintamalleja. Lopputuloksena on malleja ja suositukset hyviksi käytännöiksi ja menettelyiksi, joiden avulla keskeisten osapuolten ja toimijoiden yhdessä tekemistä kaupunkiseuduilla voidaan selkeyttää ja edistää. Hankkeen on määrä kestää kuusi kuukautta.

Lisätiedot: tero.piippo@tampereenseutu.fi, 0400 388735

Asemaviikot ja asemanseutujen käyttäjäkysely

Helsingin seudun ympäristöpalvelut, Tekes, Liikennevirasto, Ympäristöministeriö sekä MAL-verkosto toteuttivat syksyn 2017 aikana asemanseutujen käyttäjäkyselyn osana Asemanseudut kaupunkikehittämisen ja markkinakokeilujen alustana -hanketta. Hankkeen tavoitteena on kehittää joustavampia työvälineitä asemanseutujen maankäyttöön ja edistää ilmastofiksujen, arkea helpottavien palvelujen ja markkinakokeilujen syntymistä asemille tai niiden välittömään läheisyyteen.  Asemanseutujen käyttäjäkysely tuotti runsaasti konkreettisia kehittämisideoita asemanseuduille. Kyselyn tulokset löytyvät asemanseudut.fi -sivulta.

Hanke jatkuu ensi vuonna Fiksu Assa -asemaviikoilla. Asemaviikoilla 16.4.-21.4.2018 Espoon, Helsingin, Lahden, Lempäälän, Tampereen ja Vantaan asemilla tarjotaan yrityksille maksutta mahdollisuutta kokeilla, myydä ja markkinoida kestävää liikkumista edistäviä ja arkea helpottavia palveluja. Hae yrityksesi kanssa tapahtumaan vastaamalla osallistujakyselyyn täältä. Asiakkaille asemaviikot tarjoavat mahdollisuuden tutustua uusiin palveluihin. Lisäämällä asemien vetovoimaa uusilla palveluilla, lisäämme myös julkisen liikkumisen houkuttelevuutta. Asemaviikoista löydät lisätietoja täältä.

 

Lisätietoja hankkeesta:
Suvi Anttila, YM, suvi.anttila@ym.fi, +358 295 250 208, Asemaviikko-tapahtuma: Heli Paavola, WitMill Oy, heli.paavola@witmill.fi, +358 50 428 0873

 

 

Tulevaisuuden asuntotuotannon suunnittelu -ARA:n, Kuntaliiton ja MAL-verkoston yhteisseminaari 13.12.2017 hotelli Arthurissa Helsingissä

Tulevaisuuden asuntotuotannon suunnittelu -ARA:n, Kuntaliiton ja MAL-verkoston yhteisseminaari hotelli Arthurissa Helsingissä 13.12.2017

 

ARA:n, Kuntaliiton ja MAL-verkoston järjestämän seminaarin keskiössä oli tulevaisuuden asuntotuotannon suunnittelu, sen uudet välineet ja eri sektoreiden välinen yhteistyö asuinalueiden suunnittelussa, asumisen palveluissa ja täydennysrakentamisessa. Teemaa lähestyttiin monipuolisesti niin MAL-sopimusmenettelyn, seudullisen asuntopolitiikan, kuin kuntien omien työvälineidenkin kautta.

Seminaarin avasi ARA:n johtaja Jarmo Lindén kysymällä, onko tulevaisuuden suunnittelu helpompaa kuin menneisyyden hallinta? Ympäristöministeriön hallitusneuvos Liisa Linna-Angelvuo vastasi esitettyyn kysymykseen korostaen MAL-aiesopimusmenettelyjen ja yhteisen seudullisen asuntopolitiikan merkitystä kohtuuhintaisten asuntojen tuotannossa ja yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisyssä. Helsingin asunto-ohjelmapäällikkö Mari Randellin mukaan asuntotuotantoa pystytään tänä päivänä suunnittelemaan, mutta kyse on usein operatiivisten ja strategisten valintojen tekemisen vaikeudesta.  Seudullisen asuntopolitiikan arvo on yhteisen ymmärryksen muodostaminen käsillä olevista asioista ja sitoutuminen kaikkien yhdessä hyväksymiin tavoitteisiin.

Digitaalisuus, tiedolla johtaminen ja avoin data näyttävät olevan yhä merkittävämmässä roolissa osana tulevaisuuden asuntotuotannon suunnittelua. Seminaarin lopussa Mari Siivola toi esityksessään esiin hyvin sen, että epävarmuuden hallinnassa korostuu seudullisen yhteisen vision merkitys, strategisten painopisteiden määrittäminen ja yhteisen kehitysnäkemyksen saavuttaminen. Yhteisellä MAL-suunnittelulla voidaan siten ainakin osittain vaikuttaa sekä menneisyyden hallintaan, että tulevaisuuden asuntotuotannon suunnitteluun.

Seminaarin aineistot ladattavissa MAL-verkoston nettisivuilta.

 

Suomi kaupungistuu! Kaupungistuuko Suomi? BEMINE ja URMI hankkeiden seminaarisarja 1.-2.11.2017 Helsingin Kalasataman Kellohallissa

Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston kaksi kaupungistumishanketta BEMINE (Beyond MALPE-coordination: Integrative Envisioning) ja URMI (Urbanization, Mobilities and Immigration) järjestivät yhdessä 1.-2.11.2017 kaupungistumisen tulevaisuutta käsittelevän yhteiskehittämis- ja vuorovaikutusfoorumien sarjan.

Seminaarissa pohdittiin muun muassa sitä, miten Suomen aluerakenne muuttuu tulevaisuudessa ja millaisia haasteita tulevaisuus tuo tullessaan suomalaisille kaupunkiseuduille. Lisäksi pohdittiin MRL-uudistusta ja kaupunkiseutujen roolia tulevaisuuden suunnittelujärjestelmässä.

Ensimmäisen päivän esitykset ovat saatavilla  BEMINE:n nettisivuilla.

Linkin takana on myös professori Raine Mäntysalon alustus päivän työpajoihin, tutkijoiden laatima materiaalipaketti ja päivän työpajojen tulokset.